Mielenterveysongelmien tunnistaminen ja kulttuurinen haastattelu

 

Kuunnelkaa älkää kuulustelko!

             - Venla Lehti, Psykiatri

Mielestäni on hienoa, että koulutuksessa puhutaan niin laajasti kulttuurin vaikutuksesta ihmisen toimintaan ja ajatuksiin. Niin kuin kaikkeen muuhunkin, kulttuuri vaikuttaa myös mielenterveysoireiden tunnistamiseen ja tulkintaan. On huomioitava, ettei kaikkialla maailmassa ole eritelty fyysistä terveyttä ja mielenterveyttä. Mielenterveyden käsite ei ole käytössä maailmanlaajuisesti jotenkin universaalisti. Jokainen maa ja vielä jokainen ihminen käsittää käsitteen hieman omalla tavallaan. 

Vaikuttavia tekijöitä

Kaikessa ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa on mukana tulkintaa. Eri taustoista tulevat asiakkaat ja henkilökunnan jäsenet tulkitsevat kyseessä olevia oireita eri tavalla ja eri näkökulmasta käsin. Oireita myös selitetään kulttuurista riippuen eri tavoilla. Esimerkiksi traumatisoitumisen käsite on suhteellisen vieras monissa kehitysmaissa ja samoja oireita selitetään eri syillä. Aineistossa tuli esille myös näkökulma siitä, että erilaiset terveydelliset arviointilomakkeet, eivät välttämättä ole yhtä luotettavia, kun niitä käytetään kulttuurisesti valtaväestöstä poikkeavan ihmisen arviointiin. Käännettyinä asiayhteydet saattavan muuttua käännöksissä ja kaikkia asioita ei voida kääntää suoraan kielestä toiseen muuttamatta yhtään merkitystä. Psykiatri Lehti kertoi videossa, että lomakkeita tehdessä maahanmuuttajataustaisen ihmisen kanssa on tärkeää varmistaa, että sekä kysymys että vastaus on ymmärretty samalla tavalla. Joskus se vaatii paljon varmistelua ja kysymysten uudelleen muotoilua, jotta päästäisiin lopulta kaikkia osapuolia tyydyttävään lopputulokseen. 

Mielenterveyden tunnistamisen edistäminen

Psykiatristen oireiden tunnistamatta jättäminen voi estää pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden hoitoon pääsyn ja asianmukaisen hoidon. Meidän on tärkeää yrittää ymmärtää asiakkaiden sairauskokemusta heidän kulttuurisessa kontekstissaan. Ammattilaisten vastuulla on myös tiedostaa esimerkiksi pakolaistaustan aiheuttamat erityiskysymykset. 

Palvelujärjestelmän ja esihenkilöiden vastuulla on pitää huoli siitä että henkilökunnalla on vaativaan työhön vaadittavat resurssit. Maahanmuuttajataustaisten asiakkaiden kanssa tarvitaan usein enemmän aikaa kokonaisuuden selvittämiseen. Heidän kanssaan työskennellessä korostuu yksilöllisen ja joustavan työmuodon merkitys. Emme voi olettaa mitään ja tulkintojemme kanssa meidän on oltava hyvin varovaisia ja reflektoida niitä kulttuurisessa kontekstissa. Ammattilaisilla tulisi olla selkeät ohjeet, toimintatavat ja työvälineet esimerkiksi pakolaistaustaisten asiakkaiden kanssa työskentelyyn. Mielestäni tutkitun tiedon merkitys kasvaa ja meidän tulisikin enemmän tutkia suomeen tulleita kulttuurisia ryhmiä ja heidän erityispiirteitään. Tällaisen tiedon avulla voisimme kehitellä paremmin asiakasryhmään kohdistuvia menetelmiä ja toimintatapoja. 

Ammattilaisten lisäkoulutuksen merkitys kasvaa työskennellessä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten kanssa. Mielestäni on tärkeää, että erityisryhmien kanssa työtä tekevät ovat oikeasti kunnolla koulutettuja, eikä resursseja tule lisätä vain, että se näyttäisi virallisissa raporteissa hyvältä. Niin kuin kaikessa sosiaalialan asiakastyössä aidolla kohtaamisella on valtava merkitys. Ilman yhteistä kieltä ja toisistaan kaukaiset kulttuuritausta luovat kohtaamiselle aivan uudenlaisia haasteita, joita meidän olisi tärkeä havainnoida aktiivisesti. Vaikeat asiat tulisi ottaa puheeksi rohkeasti mutta kuitenkin kulttuurisensitiivisesti. Mielenterveysongelmat voivat olla hankalan tuntuinen aihe. Ammattilainen voi miettiä, ettei tahdo loukata tai erehtyä olettamaan stereotyyppisiä asioita kysyessään ihmisen elämästä henkilökohtaisia asioita. Totta on, että jos kokee ettei ole kykenevä tai valmis vastaanottamaan rankempia aiheita, voi olla järkevämpää ohjata asiakas puhumaan niistä jollekin toiselle työntekijälle. Jokaisella kuitenkin on vapaus asettaa omalle työskentelylleen rajat ja jos tietää tiettyjen aiheiden (esim. seksuaalinen väkivalta) menevän läpi kaikista henkisistä muureista ja kuorimittavan, saa sellaisesta työskentelystä kieltäytyä. Jos tallaisia tulee asiakastyössä esille, on kuitenkin tärkeää kuunnella asiakasta, eikä sivuuttaa asiaa. Asiakkaille saa ja tulee olla rehellinen. Ammattilaisenkaan ei tarvitse olla kaikkitietävä sanakirja, jolla on vastaukset kaikkiin kysymyksiin. Olen ollut harjoittelussa Hämeen kadun turvakodilla ja siellä opin sen, että välillä asiakastyössä on hyvä väläyttää inhimillisyyttä. Yleisesti asioihin voi aina palata, jos se kaipaa lisäselvittelyä. Mielestäni se on myös luottamuksen rakentamista, että työskentelyssä ollaan samanvertaisia ihmisinä. Kukaan ei tiedä kaikkea, eikä tarvitsekaan tietää, kunhan on valmis selvittämään ja aidosti auttamaan tarvittaessa. 

Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y