Seksuaaliväkivalta ja muita riskikäyttäytymisen muotoja

 

Päihteiden käyttö

Päihteiden käyttö on yleismaailmallista, eikä maahanmuuttajat käytä päihteitä mitenkään erityisesti tai eritavalla. Ymmärrykseni mukaan aihetta käsitellään PALOMA-koulutuksessa, sillä esimerkiksi turvapaikanhakijoilla on monesti monia kasaantuvia ongelmia ja kuormittavia tekijöitä, jotka voivat lisätä päihteiden käytön riskiä. 

"Turvapaikanhakijoiden päihteiden käyttöä voidaan ehkäistä tarjoamalla tietoa päihteistä ja kysymällä niistä systemaattisesti esimerkiksi maahantuloon liittyvän alkuterveystarkastuksen yhteydessä tai muutoin vastaanottokeskuksissa, seulomalla ongelmallista päihteiden käyttöä käyttämällä neutraaleja kyselylomakkeita,  lyhentämällä turvapaikkaprosessiin liittyvää odotusaikaa ja tukemalla mielekkäitä tekemisiä. " (Paloma-käsikirja, s.85)

Itsetuhoinen käyttäytyminen

Turvapaikanhakuvaiheen pitkittyessä mielenterveyden kuormitus lisääntyy ja siten myös riskit itsetuhoisuuteen.  Pakolaistaustaisilla voi olla kasaantuneita ongelmia, mikä nostaa itsetuhoisuuden ja itsemurhan riskiä. Itsetuhoisuus kuitenkin ilmiönä ihan samanlainen maahanmuuttajataustaisilla kuin kantaväestölläkin ja siihen tulisi suhtautua ihan samalla tavalla. Mielestäni meidän tulee tiedostaa maahanmuuttajien erityispiirteet ja riskit, mutta loppujen lopuksi kohdella samankaltaisesti kuin valtaväestön ihmistä, yksilönä.  Mielenterveyshäiriöihin liittyvä häpeä ja uskonnolliset käsitykset voivat osaltaan estää pakolaista ottamasta itsetuhoisuutta puheeksi, joten siitä suoraan kysymisen tärkeys korostuu. Itsetuhoisuutta voi olla omien tunteiden vuoksi hankala ottaa puheeksi, mutta itse ajattelen niin että se oma pieni hetkellinen epämukavuus, ei ole mitään verrattuna niihin tunteisiin, mitä itsetuhoinen ihminen käy läpi elämässään. 

Suora itsetuhoisuus (esimerkkejä): ajatukset itsemurhasta, itsetuhoiset teot, itsemurhayritys, itsemurha

Epäsuora itsetuhoisuus: hengenvaarallisten riskien ottamista ilman tietoista itsensä vahingoittamista tai kuoleman päämäärää

Niin kuin kaikessa itsemurhia koskevassa työssä ennaltaehkäisyllä on todella suuri merkitys. Olisi tärkeää, että itsemurhariski tunnistettaisiin ajoissa jo ennen ensimmäistä itsensä vahingoittamiskertaa. Pakolaistaustaisilla traumaattisille tapahtumille altistuneiden ihmisten itsetuhoisuutta tulisi arvioita säännöllisesti, koska trauman erityispiirteet voivat vaikuttaa muiden tekijöiden kanssa itsetuhoiseen käyttäytymiseen. Itsemurhien ehkäisyyn on olemassa yleiset ohjeet nimeltään Euregenas ( (European regions enforcing actions against suicide), ne ovat saatavilla kaikille thl.si-sivustolla ja mielestäni jokaisen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisen olisi hyvä käydä ne lukemassa. Paloma käsikirjassa oli myös todella hyvä lista erilaisista työkaluista itsemurhien ennaltaehkäisyyn, joista tutustuin muutamaan tarkemmin.  Itse ajattelin kaikista käyttökelpoisimmaksi itsemurhavaaran arvioinnista kertovan  artikkelin www.terveysportti.fi-sivustolla.

Seksuaaliväkivalta

Mielestäni tärkein asia tuoda esille seksuaaliväkivallasta on, että sen uhriksi voi joutua kuka tahansa iästä ja sukupuolesta riippumatta. Uhreina on naisia, miehiä, lapsia, vanhuksia ja kaikkia näiden välimaastoista. 

Tässä yhteydessä seksuaalisella väkivallalla tarkoitetaan:

• Koskettelua                                  
• Erilaista ahdistelua
•  Insestiä                                         
• Seksuaalitekoihin pakottamista
•  Raiskausta

Yleensä tekijä on uhrille tuttu ihminen, joka osaltaan varmasti vaikuttaa siihen miksi siitä kertominen on niin vaikeaa. Seksuaaliväkivallan tekijän ollessa tuttu, häntä ei automaattisesti vihaa, vaan tunteet voi olla hyvinkin ristiriitaiset. 

Kulttuuriperinteisiin liittyvä väkivalta voi olla seksuaaliterveyttä vaarantavaa. Monissa maissa esimerkiksi avioliitossa seksiin pakottaminen (raiskaus) ei ole rikos. Lisäksi ehkäisyn käyttö on voitu kieltää esimerkiksi uskonnollisista syistä. Naisten sukuelinten silpominen on mielestäni raaka esimerkki kulttuurisesta seksuaalisesta väkivallasta, jonka ehkäisemiseksi meidän tulee tehdä tietoisesti töitä. 

Pidän myös tärkeänä sitä, että seksuaalirikosten tekijöiden auttamiseen pitäisi panostaa enemmän. Uhreille on olemassa aika hyvin palveluita ja tukea, mutta rikoksen tekijöille tilanne ei ole aivan sama. Myös rikoksen tekijä pitäisi kohdata ennakkoluulottomasti ja kunnioittavasti, syyllistämättä häntä ammattilaisen henkilökohtaisista mielipiteistä huolimatta. Ihminen ei synny pahana, vaan on oman kulttuurisen/sosiaalisen ympäristönsä tuotos. Opituista tavoista ja ajattelumalleista voi yhtälailla oppia pois ja tilalle tulla vähemmän vahingoittavia tai neutraaleja käyttäytymismalleja. 

Kunnian liittyvä välivalta

Anu Castaneda sanoi PALOMA-koulutus videolla hyvin, että kunniaväkivalta on kuitenkin vahvasti häpeään liittyvää väkivaltaa. Siinä väkivaltaa tehdään, koska pelätään/hävetään niitä seurauksia mitä uhrin (epätoivottu) toiminta aiheuttaa yhteisössä. Uhria rankaistaan epätoivotusta käytöksestä, jotta vältyttäisiin esimerkiksi maineen menetykseltä. 

Lähde: https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/136193/7.8.PALOMA_KA%cc%88SIKIRJA_WEB.pdf?sequence=4&isAllowed=y