Suomen monimuotoinen väestö
" Ihmisen tulee olla ihmiselle ihminen. "
Videolla puhutaan siitä, kuinka suomalaiset luokittelevat itsensä jotenkin todella homogeeniseksi kansaksi, vaikka se ei ole todellisuudessa koskaan pitänyt paikkaansa. Kauan ennen ulkomaalaistaustaisia maahanmuuttajia täällä on ollut esimerkiksi saamelaiset ja romanit. Videon ajatuksesta poiketen haluaisin nostaa esille myös sen ajatuksen, että suomalaiset ovat yhtenäisenä kansana hyvinkin erilaisia, riippuen alueesta missä he asuvat. Perinteet, tavat ja esimerkiksi juhlaruoat ovat erilaisia eri puolilla suomea. Lisäksi myös murteet erottavat ihmisiä alueittain. Voisinpa jopa väittää, että Posiolaisen ja Helsingin keskustassa elävän ihmisen sosiokulttuuriset todellisuudet eroavat merkittävästi toisistaan.
Filosofian tohtori Raskin mukaan ihmiselle on luonteenomaista kategorisoida ja luokitella toisia. Kategorioimisesta onkin hyötyä sekä haittaa. Tutkijalle esimerkiksi voi olla aiheellista jakaa ihmisryhmiä kategorioihin, jotta yhteiskunnan rakenteista voi löytää epätasa-arvoisia rakenteita. Kaikenlaisessa luokittelussa on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon, että ihminen usein kuuluu useisiin eri kategorioihin samanaikaisesti. Näistä on aiheellista löytää aina sille hetkelle merkityksellinen kategoria ja varottava olettamasta asioita. On myös huomioitava, että erilaisiin sanoihin ja luokkiin liittyy erilaisia mielikuvia.
Ulkomaalaistaustaisiksi luetaan useimmiten ne henkilöt, joiden syntymämaa tai joiden molempien vanhempien syntymämaa on jokin muu kuin Suomi. Raskin huomautti videolla, että maahanmuuttajien ei voida luokitella olevan sellaisia tai tällaisia. Kategoriaan kuuluu niin paljon todellisuuksiltaan erilaisia ihmisiä ja ihmisryhmiä, ettei heillä ole mitään tarpeeksi yleismaallista samaa luokittelevaa tekijää.
Maahanmuuttajien ja pakolaisten terveyttä monesti selitetään lähtömaan olosuhteilla ja vaarallisella matkalla tulomaahan, vaikka vastaanottomaan olosuhteilla on vähintäänkin yhtä paljon vaikutusta ihmisen hyvinvointiin. Kokemukset syrjinnästä heikentävät huomattavasti ihmisen terveyttä ja hyvinvointia. Tällaisessa keskustelussa onkin tärkeää ottaa huomioon, että syrjinnän käsite pitää sisällään paljon muutakin kuin esimerkiksi bussissa huutelun tai vaikka kaupassa tekemisien seuraamisen. Syrjintää tapahtuu myös valtion rakenteissa, joka joko luo esteitä tai vähentää mahdollisuuksia huolehtia omasta hyvinvoinnistaan samalla tavalla kuin valtaväestöön kuuluvalla ihmisellä. Primaariperheestä erossa olo on myös yhteydessä maahanmuuttajien mielenterveysoireisiin ja hyvinvointiin.
Suomessa on toteutettu useampi maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia mittaava tutkimus. Esimerkiksi THL teki vuonna 2010-2012 Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi- tutkimuksen, jossa tutkittiin Suomessa asuvia venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisia työikäisiä maahanmuuttajia. Väestötutkimukset ulkomaalaistaustaisesta väestöstä ovat tutkimusten mukaan osoittaneet, että heidän terveydessään ja hyvinvoinnissaan on koko Suomen väestöön verrattuna joitakin erityispiirteitä, jotka tulisi huomioida erilaisina mahdollisuuksina ja toisaalta rajoittavina tekijöinä terveyttä edistävien toimien toteutuksessa. Haluaisin nostaa pohdintaan joitain mielestäni mielenkiintoisia artikkelissa kerrottuja terveydellisiä erityispiirteitä. Artikkelin mukaan maahanmuuttaja taustaiset käyttävät kantaväestöä selkeästi vähemmän terveyspalveluita. Olisi ollut mielenkiintoista saada taustoja sille miksi näin on. Eivätkö he tiedä saatavilla olevista palveluista samalla tavalla kuin kanta suomalaiset? Vai olisiko asialle selittäviä tekijöitä henkilön kulttuurissa tai perhetaustassa? Toisena haluaisin nostaa maahanmuuttajataustaisten kokeman yksinäisyyden. Paljon puhutaan kotoutumisen onnistumisesta ja yksilön vastuusta. Mielestäni kuitenkin isompana ongelmana on meidän yhteiskuntamme asenne ilmapiiri, jota ei voi muuttaa kauhean nopeasti. Jokainen huono kokemus maahanmuuttaja taustaisen kanssa vahvistaa eriytymistä, kun taas jokainen vastaavasti positiivinen kokemus ei sitä neutraloi samassa suhteessa. Medialla ja uutisoinnilla on mielestäni myös paljon vaikutusta suomalaisten maahanmuuttaja asenteeseen.
"Syrjintä kokemus rikkoo ihmistä tavoilla joita on ulkopuolisen vaikea edes ymmärtää."
Kommentit
Lähetä kommentti