Valitsin teoksen; Hurmerinta, J. & Mikkonen, A. (toim.) (2017). Turvapaikanhakijaperhe – Kohtaamisen ja tuen käsikirja. Ensi- ja turvakotien liiton julkaisuja. Helsinki: Ensi- ja turvakotien liitto , sillä olen ollut harjoittelussa turvakodilla ja halusin tutustua teorian kautta, miten siellä kuuluisi kohdata turvapaikanhakijaperhe. Samalla voisin reflektoida, tapahtuuko oppaan tarjoamat vinkit ja käytännöt turvakodin käytännön työssä. Opas kertoo siitä, miten saisimme maahanmuuttajalapset näkyväksi ja antaisimme heille äänen. Ajatuksena on myös lisätä keinoja tarjota tukea turvapaikanhakijalapsiperheille poikkeuksellisessa elämänvaiheessa. Vaikka Suomi on näennäisesti tasa-arvoinen maa, niin väestöllä on kuitenkin syvälle juurtuneita maahanmuuttovastaisia käsityksiä. Tällainen maahanmuuttovastainen asenne ilmapiiri vaikuttaa turvapaikanhakijoiden kollektiiviseen mielialaan. Yleinen käsitys turvapaikanhakijoista on, että he tulevat köyhistä maista ja heillä ei ole minkäänlai...

Turvapaikkaprosessi Kuva JesHankkeen -21 pitämän luennon muistiinpanoista Lait turvapaikkaprosessin takana, joissa kuvataan miten vastaanotto palvelut tulee järjestää:  👉  Vastaanottolaki ( 746/2011)                                              👉 Lastensuojelulaki  (417/2007) 👉 Ulkomaalaislaki (301/2004)                                               👉 Poliisilaki  (493/1995) 👉 Terveydenhuoltolaki (1326/2010)                                   👉 Perusopetuslaki  (628/1998) 👉 Erikoissairaanhoitolaki  (1062/1989)                   ...

Palveluohjaus  '' TAVOITETILA : Pakolaiset saavat riittävästi palveluohjausta ja heidän itsenäistä selviytymistään palveluihin pääsyssä tuetaan .''

  Miten psykiatrinen hoito on erilaista kun potilaana on pakolaistaustainen henkilö?  Tapio Halla tuo videolla esille kaksi syytä, kulttuurierot ja pakolaisten traumaattisesta taustasta johtuvat syyt . Pakolaistaustainen ihminen voi kovasti pelätä tulevansa leimatuksi hulluksi. Tällainen hulluuden pelko on aika tavallista niissä maissa mistä pakolaisia tulee Suomeen. Heillä voi jo valmiiksi olla käsitys itsestä hulluna, kun he eivät selviä tavanomaisista asioista tavanomaisella tavalla. Siihen kun lisää vielä, että joku virallisesti diagnosoi hänelle psykiatrista hoitoa, voi kokemus hulluudesta vahvistua ihmisen mielessä. Hulluuden pelkoon usein liittyy pelko siitä, että vasten tahtoisesti suljetaan johonkin mielisairaalaan pitkäksi aikaa ja mahdollisuus oman elämänsä hallitsemiseen katoaa. Tällaiset pelot vaikuttavat olennaisesti hoitoon tulemiseen. Yhteisen kielen puuttuminen altistaa myös erinäisille ongelmille, etenkin vuorovaikutuksessa. Luottamuksen luominen voi olla ha...

Auttaako kulttuurinen tieto lääkärin työssä? (Somalit) Aiheeseen tutustuttuani, mielipiteeni on sama. Varmasti kulttuurinen tieto auttaa, muttei sen tarvitsisi olla asiakastyön keskiössä. Sitä paljon tärkeämpää on aito kohtaaminen ja hyvä vuorovaikutus asiakkaan kanssa. Kulttuurinen tieto voi auttaa ymmärtämään asiakkaan todellisuutta, mutta sama voidaan saavuttaa varaamalla tarpeeksi aikaa käynnille ja kysymällä häneltä asioita tarkentavia kysymyksiä. Olemalla aidosti kiinnostunut hänen mielipiteistä ja todellisuudesta, voimme myös luoda luottamusta, joka on kuitenkin pohja onnistuneelle käynnille. Kulttuurisensitiivisen työotteen merkitys korostuu maahanmuuttajien kanssa tehtävässä työssä, mutta on tärkeää myös ihan kantaväestön kanssa, sillä myös meillä on erilaisia kulttuurisia piirteitä ja taustoja.  Mölsän ja Tiilikaisen artikkelissa oli kuitenkin mielestäni hyviä asioita, joita ottaa huomioon sekä Somalien kohdalla, että muiden erilaisten kulttuuritaustaisten asiakkaiden kan...

 '' Tavoitetila:  Vastaanotto- ja kotoutumispalvelut tukevat alaikäisinä turvapaikanhakijoina ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten mielenterveyttä ja edistävät heidän kotoutumistaan.'' - PALOMA-käsikirja (s.375) Olen yleensäkin kiinnostunut sosiaalialan hallinnollisesta puolesta ja tässäkin asiassa minua kiinnostaa eniten miten ilman huoltajia tulevien lasten ja nuorten palvelut järjestetään. Totta kai on tärkeää myös miettiä mitä erityispiirteitä tulee heidän kohdallaan ottaa huomioon, mutta kiinnostukseni suuntautuu luonnollisesti enemmän yhteiskuntatasolle.                                     "Tavoite:  Vastaanotto- ja kotoutumispalvelut tukevat alaikäisinä                turvapaikanhakijoina ilman huoltajaa tulleiden lasten ja nuorten mielenterveyttä ja              ...

  Olen aiemmin nähnyt paperittomien elämästä ja arjesta kertovan dokumentin, mutta koen että on tarpeellista syventyä aiheeseen enemmän. Haluaisin seuraavaan harjoitteluun vastaanotto keskukseen, joten pidän aihetta tärkeänä ja haluan oppia ja sisäistää paperittomia koskevat asiat. Jos pääsisin harjoitteluun vastaanottokeskukseen, PALOMA-koulutuksen käyminen on varmasti ollut hyödyllistä ja auttaa minua suoriutumaan harjoittelusta hyvin.  Paperittomat Paperittomasta henkilöstä puhutaan kun, henkilöllä ei ole oleskelulupaa, mutta hän oleskelee maassa. Hänellä ei myöskään ole EU, ETA alueen tai Sveitsin kansalaisuutta, jolla saisi automaattisesti oleskeluluvan Suomeen.  Ihmisellä voi olla myös sellainen tilanne, ettei hänellä ole minkään maan kansalaisuutta. Suomessa voi olla myös paperittoman kaltaisia henkilöitä, joilla on mielestäni vielä paperittomia huonompi asema  yhteiskunnassa. Heillä on oleskelulupa, muttei oikeutta  Suomen sosiaali- ja terveyspalveluihin...