Palveluohjaus
Palveluohjaus
''TAVOITETILA: Pakolaiset saavat riittävästi palveluohjausta ja heidän
itsenäistä selviytymistään palveluihin pääsyssä tuetaan.''
Palveluohjauksella tarkoitetaan koordinoivaa työtä, jolla edistetään eri organisaatioiden ja hallinnon alojen välistä yhteistoimintaa. Eli kuten opiskelijatoverille selitin, sitä kun me neuvomme ja ohjaamme tulevaisuudessa asiakkaita heille kuuluvien/heitä hyödyttävien palveluiden piiriin. Palveluohjaus on erityisen tärkeää elämän haasteellisissa muutos- ja siirtymävaiheissa ja erityisen hyödyllistä jos asiakkaalla on pitkäaikainen ja monimuotoinen palveluntarve. Suomessa palveluohjaus on pääasiassa yksilökohtaista palveluohjausta, jossa palveluohjaajalla on vastuu asiakkaan palvelukokonaisuudesta. Hänen tehtävänään on kartoittaa asiakkaan tilanne kokonaisvaltaisesti ja huolehtia tarvittaessa asiakkaan palveluiden suunnittelusta, hankkimisesta ja yhteensovittamisesta. Palveluohjaajan vastuulla on myös valvoa ja varmistaa, että asiat etenevät asiakkaan kanssa tehdyn suunnitelman mukaisesti. Mielestäni palveluohjauksessa hyödyttäisiin siitä, että myös asiakkaan perhe otettaisiin huomioon palveluja suunniteltaessa. Maahanmuuttajat ovat yleensä tulleet Suomeen paljon yhteisöllisimmistä kulttuureista, joten perhettä olisi hyvä ajatella kokonaisuutena. Jokaisella jäsenellä on totta kai omat yksilölliset tuen tarpeet, mutta todella monista palveluista voisi hyötyä nimen omaan kokonaisena perheenä.
Palveluohjaus on omalla tavallaan kotoutumisen tukemista ja sen tärkeys tulisi tiedostaa päättäjätasolla, jotta siihen osattaisiin varata tarpeeksi resursseja. Maahanmuuttajataustaisten ihmisten palveluohjaukseen voi mennä enemmän aikaa kuin suomalaisten, sillä he eivät välttämättä osaa kieltä tai hahmota meidän palvelujärjestelmää. Menee suhteellisen paljon aikaa, ennen kuin uutena maahan tullut ihminen hahmottaa palvelujärjestelmän eri toimijoiden roolit omassa elämässään ja yhteiskunnassa (Esim. Kela, TE-toimisto, Sosiaalityöntekijä..). Siksi on tärkeää antaa oikea aikaista tietoa sopiva määrä kerrallaan. Ihmisellä on kuitenkin rajallinen sisäistyskyky ja esimerkiksi turvapaikanhakijoilla ja pakolaisilla on monesti traumataustaa, joka haastaa uusien asioiden oppimista vielä enemmän. Tärkeää onkin ammattilaisena miettiä, mitä asiat on juuri nyt tärkeitä ja olla valmis suunnitelmien muuttumiseen kun elämä heittelee asiakasta.
Keskeistä palveluohjauksen onnistumisen kannalta on esimerkiksi työntekijöiden pysyvyys. Asiakkaan kanssa luottamuksellisen suhteen luominen vie aikaa ja se on silti samalla perusta koko työlle. Ilman luottamussuhdetta asiakas ei välttämättä kerro rehellisesti mitä hänellä on mielessä ja avun saaminen pahimmassa tapauksessa jää kovin pintapuoleiseksi esimerkiksi talousasioiden hoitamiseksi. Jotta voimme tehdä hyvää palveluohjausta, meidän on tiedettävä ja oltava kiinnostuneita asiakaan elämästä ja todellisuudesta. Asiakaslähtöinen työskentelytapa onkin keskiössä kaikessa palveluohjauksessa. Ketään ei hyödytä, jos asiakasta ohjataan palveluihin joita hänellä ei ole mitään intressejä käyttää. Palvelu ohjaus tuleekin tehdä aina asiakkaan toiveita kuunnellen ja kunnioittaen yhteistyössä asiakkaan kanssa.
Aineistossa vain lyhyesti mainittiin vapaaehtoistyön hyödyntämistä, joka on mielestäni todella suuri hyödyntämätön voimavara. Olen itse nähnyt miten hyvin sitoutuneet vapaaehtoiset tuovat todella suurta arvoa asiakastyön arkeen turvakotiympäristössä. Silloin kuin kriisi- ja väkivaltatyöntekijöillä ei ole aikaa arkisiin asioihin voi vapaaehtoiset tuoda ympäristöön kodinomaista tunnelmaa esimerkiksi leipomalla tai keksimällä touhuttavaa. Vapaaehtoiset voivat auttaa asiakkaita asioinnissa ja esimerkiksi täysin kielitaidottoman asiakkaan saattamiseen jonnekin tärkeään tapaamiseen asioiden sujuvuuden saavuttamiseksi. Fakta on että harvalla on itse mahdollisuutta tulkkipalveluun, sen kalleuden vuoksi. Itse hyödynsin esimerkiksi WordDive-sovellusta asiakkaan kanssa luottamuksen rakentamiseen. Opettelimme yhdessä kumpikin toistemme kieltä aina hetken tapaamisaikojen alussa. Se oli mukavaa tekemistä ja toi lämpimän sävyn jokaiseen tapaamiseemme. Vapaaehtoisia voisi tällaisten sovellusten avulla käyttää myös Suomen kielen opettamisessa, heidän kanssaan voidaan katsoa vaikka selkokielisiä uutisia ja sitten yhdessä käydä läpi ne asiat mitä ei ymmärtänyt. Toki tämä vaatii voimavarjoa sekä asiakkaalta, että vapaaehtoiselta ja hieman luovuutta ja organisointikykyä palvelun järjestäjä taholta.
Kommentit
Lähetä kommentti